Gridzy.Gallery

webFulfulde

Politik sirlu

Cakkitingol hesɗitineede: Ñalnde 12 lewru nduu, 2021

Ndee ɗoo Kuulal Sirlu ina siftina kuule amen e laabi amen jowitiiɗi e mooftude, huutoraade e hollirde kabaruuji maa nde kuutorto-ɗaa Sarwiis oo, kadi ina haalana-ma hakkeeji sirlu maa e no sariya oo reentortoo ma.

Min kuutortoo ko dokke maa ngam rokkude e moƴƴinde Sarwiis oo. So a huutoriima Sarwiis oo, a jaɓii mooftude e huutoraade kabaruuji ɗii no ndee Kuulal Sirlu yamiri. Ndee ɗoo Kuulal Sirlu sosaa ko e ballal Generator Kuulal Sirlu .

Firo e firooji

Firo

Konnguɗi ɗi alkulal gadanal ngal winndiraa ina njogii maanaaji cifaaɗi e ɗeeɗoo sarɗiiji. Sifaaaji garooji ɗii ina njogii maanaa gooto tawa ɗi peeñii ko e keewal walla e keewal.

Sifaaaji

Ngam faamde ndeeɗoo Kuulal Sifaa:

  • Konte firti ko konte keertiiɗe ɗe sos-ɗaa ngam heɓde Sarwiis amen walla geɗe Sarwiis amen.
  • Sosiyetee (hono no wiyetee “Sosiyetee oo”, “Minen”, “Minen” walla “Min” e nder ndeeɗoo nanondiral) ina firta Gridzy.Gallery .
  • Kuukiiji ko piille tokoose ɗe lowre ndee waɗata e ordinateer maa, e kaɓirgal maa walla kala kaɓirgal maa, tawa ina waɗi nate daartol njiylawu maa e nder lowre ndee e nder kuutorɗe mum keewɗe.
  • Leydi ina firta: Otiris
  • Kaɓirgal firti ko kala kaɓirgal baawngal naatde e Sarwiis oo ko wayi no ordinateer, telefoŋ walla tablet dijital.
  • Doggi neɗɗo ko kala humpito jowitiingo e neɗɗo anndiraa walla anndiraa.
  • Sarwiis ina firta lowre ndee.
  • Dowlaaji Dentuɗi firti ko kala neɗɗo jibinannde walla sariya, golloowo e innde Sosiyetee oo. Ina firta sosiyeteeji goɗɗi walla yimɓe ɓe Sosiyetee oo gollotoo ngam wallitde Sarwiis oo, rokkude Sarwiis oo e innde Sosiyetee oo, waɗde golle jowitiiɗe e Sarwiis oo walla wallitde Sosiyetee oo e yuurnitaade no Sarwiis oo huutortee.
  • Doggi kuutoragol ko doggi mooftaaɗi otomatik, tawa ko e kuutoragol Sarwiis oo walla e nder njuɓɓudi Sarwiis oo e hoore mum (yeru, dumunna njillu hello ngoo).
  • Lowre ndee ina tuugnii e Gridzy.Gallery , ina heɓoo e https:// gridzy.gallery / .
  • Aɗa yiɗi wiyde neɗɗo naatoowo walla huutortooɗo Sarwiis oo, walla sosiyetee oo, walla fedde woɗnde sariya nde oon neɗɗo naatnata walla huutortoo Sarwiis oo, no haanirta nii.

Moftude e huutoraade dokke maa

Nokkuuji Dowlaaji Mooftaaɗi

Doggi neɗɗo

So aɗa huutoroo Sarwiis amen, min mbaawi naamnaade ma yo a rokku min humpitooji goɗɗi ɗi mbaaw-ɗaa huutoraade ngam jokkondirde walla anndude ma. Kabaaruuji cifaaɗi e neɗɗo ina mbaawi wonde, kono ɗi kaɗaani:

  • Adrees imeel
  • Innde e innde cakkitiinde
  • Limoore telefoŋ
  • Adres, Dowla, Diiwaan, Kod ZIP/Posto, Wuro
  • Kuutoragol Dowlaaji

Kuutoragol Dowlaaji

Doggi kuutoragol ina mooftee otomatik so a huutoriima Sarwiis oo.

Doggi kuutoragol ina mbaawi wonde kabaruuji ko wayi no adrees Porotokol Internet Kaɓirgal maa (yeru adrees IP), sifaa feerorde, mbaydi feerorde, kelle Sarwiis amen ɗe njillu-ɗaa, waktu e ñalngu njillu maa, waktu mo njogiɗaa e ɗeen kelle, kaɓirgal keeringal anndinooje e dokke goɗɗe ƴeewndorɗe.

So a naatii e Sarwiis oo e walla rewrude e kaɓirgal portaabe, Min mbaawi mooftude won e kabaruuji otomatik, tawa ina jeyaa heen, kono wonaa tan, sifaa kaɓirgal portaabe ngal kuutorto-ɗaa, ID keeriiɗo kaɓirgal portaabe maa, adrees IP kaɓirgal portaabe maa, portaabe maa system operating, sifaa feerorde internet moɓre nde kuutorto-ɗaa, anndinooje kaɓirɗe keertiiɗe e dokke goɗɗe ƴeewndo.

Min mbaawi kadi mooftude kabaruuji ɗi feerorde maa neldata kala nde njillu-ɗaa e Sarwiis amen walla nde naatataa e Sarwiis oo e walla rewrude e kaɓirgal portaabe.

Karallaagal rewindaade e kuukiiji

Min kuutortoo ko Kuukiiji e karallaagal rewindaade nanndungal e mum ngam rewindaade golle e Sarwiis amen e mooftude won e kabaruuji. Karallaagal rewindaade kuutorteengal ko beacons, tags, e scripts ngam mooftude e rewindaade kabaruuji e ngam moƴƴinde e ƴeewtaade Sarwiis amen. Karallaagal ngal min kuutortoo ina waawi wonde:

  • Kukiiji walla Kukiiji Feerorde. Kuuki ko fiilngo tokooso waɗaango e Kaɓirgol maa. Aɗa waawi yamirde feerorde maa nde jaɓata denndaangal Kukiiji walla hollirde nde Kuuki neldatee. Kono so a jaɓaani Kuukiiji, aɗa waawi waasde huutoraade won e geɗe Sarwiis amen. So wonaa tawa a waylii doggol feerorde maa ngam jaɓde Kukiiji, Sarwiis amen ina waawi huutoraade Kukiiji.
  • Kuukiiji ɓuuɓɗi. Won e geɗe Sarwiis amen ina mbaawi huutoraade geɗe mooftaaɗe nokku (walla Kukiiji Flash) ngam mooftude e mooftude kabaruuji jowitiiɗi e ɓuranɗe maa walla golle maa e Sarwiis amen. Kukiiji Flash njuɓɓinaaka e dottaaɗe feerorde no kuutorteeɗe e Kuukiiji Feerorde nii. Ngam ɓeydaade humpitaade no mbaawirtaa momtude Kuukiiji Flash, janngu “Hol to mbaaw-mi waylude dottaaɗe ngam haɗde, walla momtude geɗe renndaaɗe nokkuure?” ina tawee e https://helpx.adobe.com/flash-player/kb/softinde-geɗe_renndaaɗe-nokkuure-flash.html#main_Hol to_mbaaw-mi_waylude_cuɓe_ngam_softinde_walla_momtude_geɗe_renndaaɗe_nokkuure_
  • Bayyinaango Web. Won e taƴe Sarwiis amen e iimeeluuji amen ina mbaawi jogaade piille elektoronik tokoose ganndiraaɗe web beacons (ina wiyee kadi gifs laaɓtuɗi, tags pixel, e gifs pixel gooto) baawɗe rokkude Sosiyetee oo, yeru, limde huutortooɓe yillotooɓe ɗeen kelle walla udditii iimeel e ngam limtooji lowre goɗɗe jowitiiɗi heen (yeru, winndude keewal taƴre wonnde e hoolkisaade nuunɗal system e serwer).

Kuukiiji ina mbaawi wonde Kuukiiji “Duuɓɗi” walla “Session”. Kukiiji duumotooɗi ina keddii e ordinateer maa walla e kaɓirgol maa so a yaltii e laylaytol, Kukiiji Session ina momtee so a udditii feerorde maa web. Aɗa waawi ɓeydaade humpitaade kuukiiji ɗoo: Ko yowitii e kuukiiji fof e TermsFeed .

Min kuutortoo ko Kuukiiji Session e Persistent ngam fawaade e ko limtaa les koo:

  • Kukiiji potɗi / potɗi huutoreede Sifaa: Kukiiji joɗnde Njuɓɓudi: Min Faandaare: Ɗee kukiiji ina poti huutoreede ngam rokkude ma sarwisaaji gonɗi e lowre ndee e ngam waawde huutoraade yoga e geɗe mayre. Ɓe mballita e hoolkisaade huutortooɓe e haɗde huutoraade konte huutortooɓe e fenaande. So ɗeen Kuukiiji ngalaa, sarwisaaji ɗi naamni-ɗaa ɗii mbaawataa rokkeede, kadi Min kuutortoo tan ko ɗii Kuukiiji ngam rokkude ma ɗiin sarwisaaji.
  • Kuukiiji / Notice Jaɓgol Kuukiiji Sifaa: Kuukiiji duumotooɗi Njuɓɓudi: Min Faandaare: Ɗee Kuukiiji ina kollita so tawii huutortooɓe ɓee njaɓii huutoraade kuukiiji e lowre ndee.
  • Kuukiiji gollorɗi Sifaa: Kuukiiji duumotooɗi Njuɓɓudi: Min Faandaare: Ɗee kuukiiji ina addana min siftorde cuɓagol ngol mbaɗata so a huutoriima lowre ndee, ko wayi no siftorde nate maa naatgol walla ɗemngal ngal cuɓ-ɗaa. Faandaare ɗeen Kuukiiji ko rokkude ma humpito ɓurngo laaɓtude e haɗude ma naatde e ɓure maa kala nde kuutorto-ɗaa lowre ndee.

Ngam heɓugo bayaanuuji feere dow kuukiiji ɗi min kuutortoo e suɓol ma dow kuukiiji, yah haa Kuuki Kuukiiji amin malla toɓɓere Kuukiiji nder Kuukiiji Sirri.

Huutoraade Doggi maa

Sosiyetee oo ina waawi huutoraade Dowlaaji-terɗe ngam ɗeeɗoo golle:

  • Ngam hokkude e jogaade Sarwiis amen , haa arti noon e ƴeewtaade kuutoragol Sarwiis amen.
  • Ngam ƴellitde Konte maa: ngam ƴellitde binnditagol maa no kuutortooɗo Sarwiis oo. Dowlaaji ɗi ndokku-ɗaa ɗii ina mbaawi rokkude ma laawol heɓde golle ceertuɗe e Sarwiis oo, ɗe mbaaw-ɗaa heɓde no kuutortooɗo winnditiiɗo nii.
  • Ngam waɗde nanondiral: ƴellitgol, ɗooftaade e waɗde nanondiral coodgu ngam geɗe, geɗe walla sarwisaaji ɗi cood-ɗaa walla kala nanondiral goɗɗo e amen rewrude e Sarwiis oo.
  • Jokkondirde e maa: Jokkondirde e maa e iimeel, noddaango telefoŋ, SMS, walla jokkondire goɗɗe nannduɗe heen, ko wayi no humpitooji push application mobiil jowitiiɗi e kesɗitingol walla jokkondire humpitooji jowitiiɗe e golle, geɗe walla sarwisaaji baɗaaɗi, tawa ina jeyaa heen kesɗitingol kisal, so ina haani walla ina haani ngam huutoraade ɗe.
  • Ngam hokkude ma kabaruuji, dokke keertiiɗe e humpitooji kuuɓtodinɗi ko faati e geɗe goɗɗe, sarwisaaji e kewuuji ɗi min ndokkata ɗi nannduɗi e ɗi cood-ɗaa walla naamni-ɗaa so wonaa tawa a suɓiima waasde heɓde ɗiin humpitooji.
  • Ngam ƴellitde ɗaɓɓaande maa: Ngam tawtoreede e ƴellitde ɗaɓɓaande maa e amen.
  • Ngam jolngo njulaagu: Min mbaawi huutoraade humpitooji maa ngam ƴeewtaade walla waɗde jokkondire, yeeyde, yuɓɓinde, yuɓɓinde, ustude, walla yeeyde walla waylude won e jawdi amen walla denndaangal jawdi amen, tawa ko e golle jokkuɗe walla e nder bankruptcy, liquidation, walla ko nanndi heen, ɗo Dowlaaji-terɗe ɗi Min njogii ko fayti e huutortooɓe Sarwiis amen ina njeyaa e jawdi ndi min ndokkata ndii.
  • Ngam faandaareeji goɗɗi : Min mbaawi huutoraade kabaruuji maa ngam faandaareeji goɗɗi, ko wayi no ƴeewtaade dokke, anndude no kuutorto-ɗaa, anndude nafoore kampaañ amen ngam yeeyde e ƴeewtaade e moƴƴinde Sarwiis amen, geɗe amen, sarwisaaji amen, yeeyde e humpito maa.

Min mbaawi renndude kabaruuji maa e ɗeeɗoo geɗe:

  • E Hooreeɓe Sarwiis: Min mbaawi renndinde humpitooji maa e Hooreeɓe Sarwiis ngam yuurnitaade e ƴeewtaade kuutoragol Sarwiis amen, ngam jokkondirde e maa.
  • Ngam jokkondire njulaagu: Min mbaawi renndude walla waylude kabaruuji maa keertiiɗi jowitiiɗi e, walla e nder kaaldigal, kala jokkondire, yeeyde jawdi Sosiyetee, kaalis, walla keɓgol denndaangal walla feccere e njulaagu amen e sosiyetee goɗɗo.
  • E Sehilaaɓe: Min mbaawi renndude kabaruuji maa e sehilaaɓe amen, e nder ɗuum min ɗaɓɓata e sehilaaɓe ɓee yo teddin ndeeɗoo Kuulal Sifaa. Affiliates ina mbaɗi sosiyetee amen mawɗo oo e kala sosiyetee goɗɗo, gollodiiɓe walla sosiyeteeji goɗɗi ɗi min njogii walla ɗi min njogii e njiimaandi amen.
  • E gollodiiɓe amen: Min mbaawi renndude kabaruuji maa e gollodiiɓe amen ngam rokkude ma won e geɗe, sarwisaaji walla ƴellitgol.
  • E huutortooɓe woɗɓe: so A renndinii kabaruuji maa walla aɗa jokkondiri e nokkuuji renndo e huutortooɓe woɗɓe, ɗeen kabaruuji ina mbaawi yiyeede e huutortooɓe ɓee fof, kadi ina mbaawi renndinde ɗum en e yaasi.
  • E dow yamiroore maa : Min mbaawi hollirde kabaruuji maa ngam kala faandaare woɗnde so a jaɓii.

Reende Dowlaaji-terɗe maa

Sosiyetee oo ina jogoo Dowlaaji-terɗe maa tan ko ina wona duuɓi 100 ngam fawaade e ko limtaa e ndee Kuulal Sifaa. Maa min njogo e huutoraade Dowlaaji-terɗe maa haa no haanirta nii ngam ɗooftaade jamirooje amen (yeru, so tawii min njiɗii jogaade Dowlaaji-terɗe maa ngam ɗooftaade sariyaaji kuutorteeɗi), min njuɓɓina luure, min mbaɗa nanondiral amen e doosɗe amen.

Sosiyetee oo kadi maa jogo Dowlaaji kuutoragol ngam ƴeewndaade nder mum. Dowlaaji kuutoragol ina keewi jogaade ko juuti, so wonaa tawa ɗiin doggi kuutortee ko ngam semmbinde kisal walla ngam moƴƴinde golle Sarwiis amen, walla tawa ko e dow sariya min poti jogaade ɗiin doggi ko juuti.

Jaltugol Dowlaaji-terɗe maa

Kabaaruuji maa, haa arti noon e Dowlaaji-terɗe, ina kuutoree e birooji gollorɗi Sosiyetee oo e kala nokkuuji goɗɗi ɗo lanndaaji gollorɗi ɗii ngoni. Ɗum firti ko ɗeen kabaruuji ina mbaawi nawteede e — e jogaade — ordinateeruuji tawaaɗi caggal leydi maa, diiwaan maa, leydi maa walla nokkuuji laamu goɗɗi ɗo sariyaaji reende dokke mbaawi seertude e sariyaaji leydi maa.

Jaɓde ma e ndee Kuulal Sirlu rewrude e neldude ɗeen kabaruuji ina hollita jaɓde ma e oon jokkondire.

Sosiyetee oo maa ƴettu kala peeje potɗe huutoreede ngam tabitinde wonde dokke maa ina kuutoree e kisal e fawaade e ndeeɗoo Kuulal Sifaa, tawa kadi hay jokkondire Dowlaaji-terɗe maa mbaɗataa e njuɓɓudi walla leydi so wonaa tawa ina waɗi ɗowgol laaɓtungol tawa ina jeyaa heen kisal Dowlaaji maa e kabaruuji goɗɗi.

Feññinde Doggi maa

Njulaagu njulaagu

So tawii Sosiyetee oo ina jeyaa e kawral, keɓgol walla yeeyde jawdi, Dowlaaji-terɗe maa ina mbaawi wayleede. Min ndokka on humpito ko adii nde Dowlaaji-terɗe mon ɗii njuɓɓintee, ɗi mbaɗta ɗum en e Politik Sirlu goɗɗo.

Doggol sariya

E nder won e ngonkaaji, Sosiyetee oo ina waawi ɗaɓɓude yo o hollu Dowlaaji-terɗe maa so tawii ko sariya yamiri ɗum walla so tawii ko e jaabawol ɗaɓɓaande laaɓtunde nde laamuuji laamu (yeru ñaawirdu walla gollordu laamu) naamnii.

Sarɗiiji goɗɗi ɗi sariya yamiri

Sosiyetee oo ina waawi hollirde Dowlaaji-terɗe maa e nder nuunɗal wonde ngalɗoo gollal ina haani ngam:

  • Ɗooftaade fartaŋŋe sariya
  • Reende e daranaade hakkeeji walla jeyi Sosiyetee oo
  • Haɗde walla wiɗtude bonanndeeji baawɗi waɗeede jowitiiɗi e Sarwiis oo
  • Reende kisal neɗɗo Huutortooɓe Sarwiis oo walla renndo ngoo
  • Reende e ñaawoore sariya

Kisal Dowlaaji-terɗe maa

Kisal Dowlaaji-terɗe maa ina waɗi nafoore e amen, kono ciftoren wonde hay feere jokkondire e internet, walla feere jokkondire elektoronik ina selli 100%. So tawii eɗen tiiɗnoo huutoraade peeje jaɓaaɗe ngam reende Dowlaaji-terɗe maa, Min mbaawaa dallinde kisal mum timmungal.

Sirlu sukaaɓe

Sarwiis amen jokkondirtaa e hay gooto mo duuɓi mum njahrata e 13. Min mooftataa humpitooji kollitooji neɗɗo mo duuɓi mum njahrata e 13. So tawii ko a jibinannde walla gardiiɗo, aɗa anndi ɓiɗɗo maa rokkii min humpitooji kollitooji neɗɗo, tiiɗno jokkondir e amen. So tawii Min nganndii Min mooftii Dowlaaji-terɗe e kala neɗɗo mo duuɓi mum njahrata e 13 tawa min hoolkisaaki yamiroore jibnaaɓe, Min ƴettat peeje ngam ittude ɗeen kabaruuji e serweeji amen.

So tawii Min njiɗii tuugnaade e yamiroore ngam huutoraade kabaruuji maa, tawa leydi maa ina ɗaɓɓi yamiroore jibinannde maa, min mbaawi ɗaɓɓude yamiroore jibinannde maa ko adii nde min mooftata e huutoraade humpitooji ɗii.

Jokkondire e lowe goɗɗe

Sarwiis amen ina waawi jogaade jokkorɗe e lowe goɗɗe ɗe min kuutortaako. So a ɓuuɓtii e jokkorde tataɓere, aɗa nawtee e lowre ndeen tataɓere. Min mbasiyiima on no feewi nde ƴeewtoto-ɗon Kuutorgal Sirlu kala lowre nde njilloto-ɗon.

Min ngalaa baawɗe e min njoɓataa kadi ko woni e mum koo, kuule sirlu walla golle kala lowre walla sarwisaaji goɗɗi.

Waylooji e ndeeɗoo Kuulal Sifaa

Min mbaawi hesɗitinde Kuutorgal amen Sirlu sahaa e sahaa fof. Min nganndinan maa kala waylo waylo so min mbaɗii e ndee hello Kuutorgal kesal.

Min nganndinan on e iimeel e/walla humpito mawngo e Sarwiis amen, ko adii nde waylo ngoo fuɗɗotoo e kesɗitinde ñalngu “Kesɗitingol cakkitiiɗo” to dow ndee Kuulal Sifaa.

Aɗa wasiyee ƴeewtaade ndeeɗoo Kuulal Sirlu sahaa e sahaa fof ngam yiytude kala waylo. Waylooji e ndeeɗoo Kuulal ina mbaawi huutoreede so ɗi mbaɗaama e ngoo hello.

Jokkondir e amen

So aɗa jogii naamne ko faati e ndeeɗoo Kuulal, aɗa waawi jokkondirde e amen: